Elämäni Seinäruusuna

Stephen Chbosky- Elämäni Seinäruusuna

Jostain syystä nämä arvostelut on pakko aloittaa kertomalla miksi ylipäätään luin tämän kirjan. Niin tämäkin. Kirjan nimi kiinnitti huomioni, sillä jotenkin saatoin heti samaistua siihen. Tai entinen minäni saattoi, mutta kuitenkin. Olen minäkin nimittäin ollut juuri tuollainen seinäruusu, seurannut vain muita, seisonut koulun seinän vieressä ja pelannut puhelimella.
Tämän takia siis kirjan lainasin. Kuitenkin kun siihen sitten tarkemmin tutustuin, huomasin, että sehän on ihan kulttimaineen saanut opus, ja että siitä on ihan elokuvakin tekeillä.
Aluksi en näitä asioita vielä tiennyt, ja lukeminen tökki.
Kirjan kieli oli melko omituista, enkä siihen päässyt oikein sisälle.

Kunnes sitten näin trailerin (johon rakastuin), selvitin kirjan taustoja ja niin kliseista kuin se onkin, aloin pitää kirjasta, ja ei aikaakaan, kun sain sen luettua.
Kirjan päähenkilö Charlie on juuri tuollainen seinäruusu. Ei ystäviä, koko ajan kotona, rakastaa lukemista (lukee jopa jokaisen kirjan kahteen kertaan). Tyypillinen nörtti, vaikka ei olekaan.

Niin kuin jokaisessa tämäntyyppisessä tarinassa, kirja on kasvutarina, joka kertoo miten päähenkilö muuttuu ja tulee tavalla tai toisella paremmaksi ihmiseksi. Tai ainakin onnellisemmaksi.
Näin käy Charlienkin tapauksessa ja oikeastaan se alkaa siitä, kun hän tutustuu Samiin ja Patrickiin, sisaruksiin, jotka ovat vähän erilaisesta maailmasta kuin Charlie.

Hienointa kirjassa on sen kieli. Päiväkirjamaisuus sopii Charlien suuhun erinomaisesti ja muutenkin tekstin tietynlainen rehellisyys, on ihana juttu.
Charlie sanoo asiat niin kuin ne ovat, eikä pohdi liikaa omia tunteitaan.
Juuri sen takia pidin tästä kirjasta ja oli se muutenkin aika kevyt ja helppo lukea.
Ja pisti ajattelemaan.

Ainoa asia josta en pitänyt oli Charlien lisääntyvä päihteiden käyttö. Onko aina pakko ”repäistä” juopottelemalla tai polttamalla pilveä? Se onnellisuus löytyy kyllä muutenkin, eikä nuoruuteen tarvitse välttämättä liittyä mitään tällaista.

Tämän kirjan luettuani koin halua katsoa Rocky Horror Picture Shown, kuunnella The Smith:n kappaleen Asleep ja lukea kaikki Charlien mainitsemat kirjat, kahteen kertaan vieläpä.

Tämä on kunnon moderni klassikko, joka jokaisen kannattaa lukea.

Arvosana: 8+

P.S Jos leffa kiinnostaa kurkkaapa tänne.

_______________________________________________

Tämän kirjan myötä kesän lukusaldo on nyt 10 kirjaa. Toivottavasti se siitä vielä kasvaa.

Tällä hetkellä luettavana on Anna-Leena Härkösen Häräntappoase, J.R. Wardin Pimeyden rakastaja ja Celia Reedin Noitalapsi.

Niistä lisää myöhemmin jos vain jaksan kirjoittaa. Pysykää kuulolla!

- Winerie